Talvisodan päättymisen muistotilaisuus 13.3.2017
Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat,
Hyvät talvisodan päättymisen muistopäivän vieraat,
Hyvät Naiset ja Herrat,
On kunniatehtävä tuoda Kotkan-Haminan seutuvaltuuston tervehdys tähän juhlavaan tilaisuuteen. On totuttu puhumaan talvisodan ihmeestä ja toisaalta talvisodan hengestä. Ne sisältävät merkitykselliset viestit nykysuomalaisille, myös meille täällä Etelä-Kymenlaaksossa varsinkin nyt itsenäisyyden 100-vuotis -juhlavuotena.
Talvisodassa nuori Suomen valtio joutui osoittamaan tahtoa ja kykyä itsenäisyyden puolustamiseen. Voidaan perustellusti ihmetellä, miten pienen Suomen, kohtalaisen heikosti varustettu armeija, pystyi kolme kuukautta torjumaan suurvallan voimakkaat hyökkäykset? Osoittautui selvästi, että miesylivoima tai aseiden määrä ei aina ratkaise menestystä. Pieni kansakunta kykenee puolustamaan itseään, jos kansa on yhtenäinen. Suomen kansa otti kirjaimellisesti opikseen ylipäällikkö, marsalkka Mannerheimin opastavat sanat:” Eripura omassa leirissä iskee pahemmin kuin vihollisen miekka”.
Vihollisen uhka koettiin yhteiseksi ja syntyi ns. talvisodan henki taistelutahdon perustaksi. Yksituumaisuudesta saatiin voimaa, jolla vapaus ja itsenäisyys onnistuttiin silloin turvaamaan. Mutta nyt voidaan kysyä, ”onko yksituumaisuus jäänyt vieraaksi nykyisessä asioiden sekavalta vaikuttavassa hoidossa täällä meidän seudulla”? Talvisodan henkeä ilmiönä pitäisi osata soveltaa ilman ristivetoa mm. uutta maakunta- ja sotehallintoa rakennettaessa. Kotkan-Haminan seudun ääni yhteisenä kuuluu voimakkaampana maakunnassa. Maakunta puolestaan yhtenäisenä sanoo painavammin viestinsä valtakunnallisesti. Kun demokraattista päätöksentekoa ohjaa yhtenäisyys, seudustamme ja maakunnastamme tulee valtakunnassa menestyjiä tai vähintäänkin torjuntavoittajia.
Talvisodan henki sisältää nykypäivän lapsille ja nuorisolle myös erityisen tärkeän viestin lähimmäisistä huolehtimisesta. Sodan käyneet sukupolvet pukivat sen muotoon ”kaveria ei jätetä”. Käytännön tilanteissa se näkyi uhrautumisena, päättäväisyytenä, äärimmäisenä epäitsekkyytenä ja ennen kaikkea lähimmäisen rakkautena. On välitetty toinen toisista niin sodan kuin rauhankin aikana. Taipaleenjoen taisteluista komppanianpäällikkö, Yrjö Jylhä, on runossaan ”Kaivo” tallentanut osuvan kuvauksen uhrautumisesta haavoittuneen aseveljen puolesta. Se oli osaltaan todellista sankaruutta. Siitä heijastelee meille nykyihmisille myös aidosti lähimmäisestä välittämistä osana tätä kuuluisaa ilmiötä.
Vastaavanlaista suhtautumista kanssaihmisiin tarvitaan tänäkin päivänä. Samoin kuin talvisodan aikaan, suuri työttömyys on rantautunut Kymenlaaksoon ja erityisesti meille Kotkaan todelliseksi vitsaukseksi. Taantuman ja teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena nuorison työttömyys ja syrjäytyminen erityisesti ovat vakavana uhkana maamme yhtenäisyydelle, jollei ongelmia saada ratkaistuksi. Me tarvitsemme sotavuosien ja jälleenrakennuksen kaltaista yhteishenkeä, sitkeyttä ja uudistamiskykyä. Meidän tulee vaikka säädöksin ohjata jokainen nuori opintielle ja sieltä edelleen työelämään. Siten voimme selviytyä kriisienkin keskellä ja kansakuntana menestyä yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.
Arvoisat muistopäivän vieraat,
Suomen itsenäisyys pystyttiin turvaamaan taistelemalla. Talvisodassa maatamme puolustaneita naisia ja miehiä on vielä elossa, vaikka joukko nopeasti väheneekin. Meidän jälkipolvien tehtävä on huolehtia siitä, että he voivat elää elämänsä illan arvokkaasti. Toivotan kaikille hyvää talvisodan päättymisen muistopäivää.
Kotkassa 13.3.2017 Markku Saastamoinen
HP kymenlaakso ry, pj Markku Saastamoinen:
Unohtuuko tärkein eli asiakas?
Hallituspartnerit Kymenlaakso ry on tullut osaksi valtakunnallista verkostoa sen 9. jäsenenä viime vuoden elokuusta alkaen. Jotta edesautettaisiin Kymenlaakson maakunnan vetovoiman ja kilpailukyvyn parantamista, uudelle HP-yhdistykselle nähtiin selkeä tarve. 27 henkilöjäsentä ovat alueen pk-yritysten hallitustyöhön käytettävissä joko jäseninä tai asiantuntijoina sen mukaan kuin yritykset tarpeensa ilmaisevat. Lisäksi yhdistyksen toiminnan tukena on 5 yhteisöjäsentä. Kaksi toimeksiantotehtävää on heti saatu käsittelyyn. Niiden toivotaan johtavan myönteiseen ratkaisuun.
Yhdistyksen perustamistoimet ovat olleet kovasti työteliäät, mutta asiantuntevalla verkoston tuella ja ohjauksella olemme päässeet hyvin toimintaan mukaan. Verkoston johdon kokouksessa viime helmikuussa saimme hyödyllistä ”vertaistukea” pidempään toimineilta yhdistyksiltä. Paljolti samoilla linjoilla mennään, mutta toimintatavoissa ilmeni eräs merkittävä eroavuus, joka on tässä hyvä mainita. Toisin kuin useimmat muut verkostossa, pidämme tiedostoa ansioituneista hallitusosaajista yrityksille saatavilla, pidättäytyen kuitenkin suoranaisesta jäsenten markkinoinnista. Toimeksiannoista sopivat suoraan yritys ja jäsen keskenään ilman yhdistyksen erillistä roolia sopimuksessa.
Hallitustyön merkitystä pk -yritysten ja maakunnan menestykselle on syytä korostaa. Ensimmäisessä jäsentilaisuudessa tarve todettiin yleisesti elinvoiman ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Erityisesti nähtiin, että ajankohtaisten, sote-järjestelyyn suunniteltujen uusien julkishallinnon yritysten hallituksiin tarvitaan osaamista sekä yrittäjämäistä asennetta mm. kouluttamalla uusia jäseniä.
Yrityksen hallitukselle asiakkaan merkitys on oltava selvä, kun hallitus toimii yrityksen edun mukaisesti osakeyhtiölakia noudattaen. Asiakas määrittää tilauksessaan tuotteen/palvelun hinnan, josta yrityksen on maksettava palkat ja muut kulut sekä on tehtävä tulosta tulevaisuuden turvaamiseksi. Yrityksen johto toimii vuorostaan työn välittäjänä. Voidaan kysyä, että onko asiakkaan rooli työnantajana unohtumassa mm. parhaillaan käytävässä kilpailukyky- /yhteiskuntasopimuksen neuvotteluissa? Kun takavuosina sovittiin korkeista palkankorotuksista keskitetyissä ratkaisuissa, asiakas unohtui hinnan määrittäjänä sekä todellisena työnantajana. Kustannukset karkasivat ja kilpailukykyä menetettiin. Tätäkin taustaa vasten on helppo ymmärtää keskustelut keskitetyn sopimisen puutteista. Paikallisesti/yrityskohtaisesti sovittaessa asiakas on otettava huomioon.
Yrityksen hallituksella on oltava tämäkin asia kirkkaana mielessä, sillä hallitus haastaa ja sparraa sekä toimitusjohtajaa että myöskin omistajia. Hallituksella on yrittäjyysrooli päättäessään strategiasta ja toiminnallisista päälinjoista. Yrittäjähenkeen hallituksessa kuuluu aito asiakkaan merkityksen korostaminen, sillä se on yhtiön edun mukaista. Hyvä hallitusjäsen tuo lisäarvoa, on ammattitaitoinen, verkostojen ja hyvien käytäntöjen ja kokemusten osaaja.
Yrityksen hallitus tukee toimitusjohtajaa, jotta henkilöstön osaaminen ja yrittäjämäinen ote saadaan tuottavuuden ja kannattavuuden nousun tueksi. Selvitysten mukaan kasvu on tärkein arvonnousun työkalu. Ovatko yritysten asenteet kohdallaan, kun meillä on vähän kasvuhakuisuutta? Kasvuun liittyy riskinotto, johon ei näytä löytyvän halua ainakaan pankeilta vakavaraisuussäädösten kiristyttyä. Sen sijaan EU:lta riskirahoitusta voisi olla tarjolla tarvitseville.
Hallituksen esimerkillä asiakaslähtöisyys voidaan saada asenteeksi läpi koko organisaation.
Henkilöhaastattelu 25.11.2013 KSOY:n Linkki-Henkilöstölehdessä/päivitykset 6.2.2017
Kymenlaakson Sähkö Oy, hallituksen puheenjohtaja Markku Saastamoinen
Kysymykset:
Kuka olet ja ketä kuuluu perheeseesi?
Olen Markku Saastamoinen 66 v. dipl.ins, Kymenlaakson Sähkö Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Minulla on työelämän taustaa yritysjohdosta sellu ja paperiteollisuuden sekä voimalaitosten ja niiden laitteiden toimituksista ja liiketoiminnoista yli 20 vuoden ajalta.
Lisäksi olen toiminut kunnalliselämässä Kotkan kaupunginhallituksessa jäsenenä ja varapuheenjohtajana sekä valtuuston jäsenenä ja puheenjohtajana. Meneillään on 4. valtuustokausi. Nyt toimin myös Kotkan-Haminan Seudun seutuvaltuuston puheenjohtajana.
Vaimoni Marja-Leenan kanssa asumme Kotkan Karhulassa. Poikamme Matti on äidin ja isän esimerkkiä seuraten Dipl.ins ja tyttäremme Maarit puolestaan KTM. Matti perheineen ja Maarit avomiehineen ovat sijoittuneet työhön pääkaupunkiseudulle. Matin ja puolisonsa Tarun perheessä on pojanpojat Vertti 7v ja Eemil 5v. He pitävät meidät elämän vauhdissa hyvin mukana.
Kuinka vietät vapaa-aikaasi?
Vapaa-aikaan kuuluvat harrastuksina kuntoilu, reippailu ulkona, heittouistelua Kymijoella ja meren saaristossa sekä kaikenlainen rentouttava puuhailu omakotitalon ympäristössä. Perheelle ja erityisesti lapsenlapsille yritän järjestää aikaa mahdollisimman paljon mm. yhdessä matkailemalla ja vierailemalla toistemme luona. Marja-Leena hallitsee varsinaisia lapsenhoitoasioita, jotka aina silloin tällöin ratkaisevat mahdolliset liiallisen vapaa-ajan ongelmat.
Kymenlaakson Sähkön hallituksen puheenjohtajuuden lisäksi, missä muussa toiminnassa ehdit olemaan mukana?
Monipuolinen ja pitkäaikainen toiminta kansainvälisissä yrityselämän johtotehtävissä on luonut pohjaa toimimiselle yritysten hallituksissa. Siihen olen lisäkouluttautunut suorittamalla viime vuosina Kauppakamarijärjestön HHJ-tutkinnon (Hyväksytty Hallituksen Jäsen -tutkinto). Toimin myös Hallituspartnerit Kymenlaakso ry:n puheenjohtajana.
Kunnalliselämässä aikaa on varattava Kotkan kaupunginvaltuuston asioihin. Erityisesti kiinnostavana mutta myös haasteellisena pidän osallistumista päättäjänä seutuvaltuuston puheenjohtajan roolissa Etelä-Kymenlaakson viiden kunnan kuntarakenneselvityksen tekemiseen tulevan kevään ja alkukesän aikana. Kymen Seudun Osuuskaupan edustajiston jäsenenä saan nyt aitiopaikalta seurata fuusioituneen osuuskaupan käyntiinlähtöä ja tavoittelemansa aseman haltuunottoa.
Osallistun myös Karhulan Reserviupseerikerhon puheenjohtajan roolissa vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan.
Minkä verran hallituksen puheenjohtajalla kuluu aikaa yhtiön asioiden hoitamiseen?
Hallituksen puheenjohtajan tulee huolehtia siitä, että hallitus on omistajien asialla ja on toimivan johdon tukena. Hallituksen on myös varmistettava se, että sen toiminnasta ainakin 2/3 ohjaa yrityksen tulevaa kehitystä ja korkeintaan vain kolmannes ajasta käytetään yrityksen päivittäisten toimintojen raportointiin. Tämä edellyttää johdonmukaisia ja konkreettisen selkeitä tavoitteita ohjaamaan yrityksen kehittämistä.
Hallitus pitää kokouksia n. 1/kk. Itse kokouksiin menee normaalisti n.3 tuntia/kokous, mutta niihin valmistautumiseen kuluu moninkertainen määrä aikaa. Ajankäyttöä helpottaa se, että kokousten aihealueet on vuoden ajalle jokaista kokousta varten etukäteen päätetty. Samoin asioiden käsittelyä kokouksissa on nopeuttanut se, että esityslistan asiat ovat olleet hyvin valmisteltuja toimitusjohtajan johdolla.
Kokousten ohella, varsinkin strategisista asioista keskustelemme puhelimitse ja vaihdamme sähköpostiviestejä toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten kanssa useita kertoja viikossa.
Lisäksi hallituksen puheenjohtaja osallistuu hallintoneuvoston kokouksiin n.3—4 kertaa vuodessa.
Kymenlaaksossa on ollut erittäin vilkasta keskustelua energiayhtiöiden yhdistämisestä tai myymisestä. Millaisena näet Kymenlaakson Sähkön tulevaisuuden?
KSOY on nykyisenlaisena toiminut kymmenen vuotta. Se on menestynyt hyvin. Viime vuosien osalta tilinpäätösten tunnuslukujen vertailuissa kymenlaakson muihin energia-alan, kuntien omistamiin yhtiöihin nähden, KSOY:llä on parhaat liiketoiminnallisen suoriutumisen luvut.
Toimintaympäristö on ollut jatkuvasti muuttuva ja vaikea, mutta siitä huolimatta liikkeenjohdollisesti on menestytty. Nyt näköpiirissä on suuria mullistuksia energiayhtiöiden toimintaympäristössä maailmanlaajuisesti. Mm. Saksassa siirtyminen ydinvoimasta uusiutuviin tuuli-, aurinko-, bio-energiaan jopa ylikapasiteettiin asti sekä maakaasuun luo suuren epävarmuuden Euroopan energiamarkkinoille. USA:n liuskekaasu mullistanee hinnat ja markkinat myös täällä. Uusi sähkömarkkinalaki täällä meillä puolestaan asettaa tiukempia velvoitteita mm. verkkojen toimintavarmuudelle. Energiavirasto sallii nykyisin korkeamman tuoton verkkoyhtiöille aiempiin vuosiin nähden. Maan hallitus toisaalta tukee, mutta samalla verottamalla rankaisee. Epävarmuus siis lisääntyy ja toimintakenttä vaikeutuu. Miten meidän täällä Kymenlaaksossa sitten tulisi reagoida? Uskon, että toimimalla yhdessä entistä tiiviimmin kymenlaakson energiayhtiöt saisivat ”leveämmät hartiat” kehittämiseen ja toiminnan kannattavuuteen. Samalla haitallinen keskinäinen kilpailu päällekkäisten toimialojen osalla saataisiin poistetuksi ja siirryttäisiin koordinoidusti kilpailemaan maakunnan ulkopuolelta tulevan toiminnan kanssa.
Uskon, että KSOY voisi hyvinkin olla tällaisen yhteistyön rakentamisessa tiennäyttäjän roolissa. Asian edistyminen vaatii kuitenkin yhteisen näkemyksen ja tahdon maakunnassamme.
Millaisena näet Kymenlaakson Sähkön merkityksen alueellisena toimijana?
Viimeaikaisissa tutkimuksissa Kymenlaakson vetovoimatekijöissä on todettu olevan runsaasti parantamista. Yritykset tarvitsevat sähköä, lämpöä, prosessihöyryä. Jos näitä on hyvin saatavilla, alueen vetovoimaisuus on paremmin kunnossa. Sähkön toimitusten osalta KSOY on hyvässä asemassa ja valmiudessa, kunhan maakuntamme teollisuuden rakennemuutos tasaantuu ja maailman yleinen taloustilanne kääntyy kasvu-uralle. Täällä Kymenlaaksossa, Pietarin ja Helsingin metropolien vaikutusalueella, meillä on keskimääräistä korkeammalla olevat odotukset kasvutekijöiden voimistumisesta. Uusia työllistäviä yrityksiä tavoitellaan sekä Pohjois- että Etelä Kymenlaaksoon, toisaalta Pietarin radan vaikutusalueelle Pohjoisessa ja toisaalta E18 -moottoritien varteen Etelässä. KSOY:llä on hyvät mahdollisuudet tulla mukaan myös näihin hankkeisiin sähkön toimittajana.
Mielipiteitäsi energia-alan tulevaisuuden näkymistä
Edellisissä kohdissa olen jo kuvannut yleisesti alan tilannetta.
Energian kokonaiskysynnän kasvua edesauttaa koko maailman mittakaavassa kehittyvien maiden talouksien ja elintason kasvu, huolimatta siitä, että taloudet yleensä ovat tällä hetkellä vaikeuksissa erityisesti Euroopassa. Sähkön kulutuksessa kotitalouksien sähköistyminen vahvistuu ja näkyy osaltaan kulutuksen suurentumisena. Kun talouden mittarit maailmalla alkavat osoittaa kasvua, sähkön kysynnän lisäys seuraa välittömästi mukana.
Miten tulevaisuudessa sähköä tuotetaan?
Uusiutuvat ja päästöttömät polttoaineet ovat vahvistaneet asemaansa energian lähteinä (Bio-, tuuli-, vesi-, maalämpö-, aurinko-) ja suuntaus näyttäisi entisestään vahvistuvan mm. EU:n ilmasto- ja energialinjauksissa. Keskitettyjen tuotantoyksiköiden rinnalle ollaan rakentamassa enemmän hajautettuja pienyksiköitä. Ne asettavat merkittäviä lisävaateita verkostojen ohjaukselle ja toisaalta myös säätövoiman tarpeelle. Kehityksen suunnassa jarruina ovat olleet mm. tukitariffeille vastakkaiset veromenettelyt.
On kuitenkin muistettava, että perusteollisuuden tarvitsema vakaa energian saanti on turvattava tarvetta vastaavassa määrin ilman kasvihuonekaasupäästöjä mm. ydinvoimalla tai muulla lauhde- tai CHP -energialla. Kuntien energiatuotannossa yhdistetty sähkön ja lämmöntuotanto (CHP) bioenergiapohjaisesti on Suomessa laaja-alaista ja onnistunutta toimintaa. Pientuotannon erillisyksiköt tuovat nykyisin kuitenkin vaihtoehtoja kuntien asukkaille energianhankintaan. Samalla julkisen yksinoikeuden asetelma voi joillakin alueilla osittain purkautua ja markkinat muuttuvat nykyisestään.
Pitäisikö Suomen olla omavarainen sähkön tuotannossa?
Tavoitteena tulee olla omavaraisuus sähköntuotannossa siten, että oma kapasiteettimme riittää myös huippukulutuksen ja mahdollisten tuontihäiriöiden aikana. Näin voidaan varmistaa sähkön saatavuus tarpeenmukaisena ja hallinnassa olevalla hinnalla. Uuden tarvittavan kapasiteetin tulisi pohjautua päästöttömiin tai vähäpäästöisiin energialähteisiin mm. Bio-, vesi- ja ydinvoimaan. Kivihiilen ja fossiilisen öljyn käyttöä tulee hallitusti vähentää.
Kuinka nopeasti mielestäsi sähköautot valtaavat markkinat?
Sähköenergian käytön yksi suurimpia haasteita on kysymys sähkön varastoimisesta suurina määrinä. Saman haasteen kanssa painii myös sähköautojen markkinavalloitus. Keksijälle, joka ratkaisee tämän sähköalan suuren kysymyksen, voitaisiin antaa Nobel -palkinto. Niin merkittävästä yhteiskunnallisesta asiasta on kysymys.
Sähköauton markkinavaltausta hidastaa toistaiseksi sähkön varastointiin tarkoitettujen akkujen riittämätön kapasiteetti. Sähköä saadaan riittämään lyhyehköön päivittäiseen käyttöön, kun yöaikaan ladataan akkuja. Vaikka kehittäminen onkin nopeaa, vienee vielä useita vuosia sähköauton käytettävyyden saaminen nykyisten bensiini/diesel -autojen tasolle.
Nykyisin toimivina ratkaisuina on hybridi -autot, joissa poltto- ja sähkömoottoria käytetään vuorotellen auton voimanlähteenä. Niin voidaan turvautua nykyisten huoltoasemien polttoainejakeluun ja askel askeleelta lähestytään pelkästään sähkökäyttöisen auton maailmaa.
Ja lopuksi. Millaisia terveisiä haluat lähettää Kymenlaakson Sähkön henkilöstölle?
Uutena KSOY:n hallituksen puheenjohtajana haluan antaa vilpittömän tunnustuksen edeltäjilleni ja yhtiön johdolle ja henkilöstölle. Ensimmäinen 10 toimintavuotta nykymuotoiselle KSOY:lle on ollut hyvän menestyksen aikaa. On saavutettu ne talouden ja toiminnan tavoitteet, jotka omistajat ja johto ovat asettaneet. Vaikka toimintaympäristössä on ollut jatkuvia muutoksia, on ne osattu hallita niin hallituksen, johdon kuin koko henkilöstönkin toimenpitein. Kun haasteisiin on vastattu, on samalla myös varmistettu perustusta tulevaisuuden kannattavalle kehittämiselle. Siitä minulla on nyt perusteltua syytä antaa hyvin ansaitut kiitokset ja onnittelut kaikille yhtiössä toimineille.
Jatkossa toimintaympäristömme tulee yhä vaativammaksi, kuten hyvin tiedämme. Uskon, että pystymme vastaamaan ammattitaitoisesti ja menestyksekkäästi haasteisiin myös tulevaisuudessa.
Vuodenvaihteen ja Joulun lähestyessä, haluan kiittää koko Kymenlaakson Sähkön henkilöstöä hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana.
Toivotan teille kaikille ja perheillenne Hyvää Joulua ja Parhainta Menestystä myös vuonna 2014!
Markku Saastamoinen
Elämän virta kuohumaan Kotkan kohdalla 2017...2021
Kotkan on osaltaan löydettävä seudun työllisyystavoitetta tukevia toimia kuten esimerkiksi alla mainittuja. Seudun työllisyyttä kasvatetaan 8000 uudella työpaikalla tasolle 40 000 ja asukasmäärän kasvua 10 000 uudella tasolle 100 000 vetovoimaa lisäävin toimin lähimmän 10 vuoden aikana.
Viime vuosina Kotkan talous on kääntynyt huolestuttavan alijäämäiseksi, jopa niin paljon, että aletaan puhua kriisiin ajautumisesta.
Uudelta valtuustolta odotetaan vastalääkkeeksi talouden tasapainottamista, menojen hallintaa sekä työpaikkojen ja verotulojen kasvua.
Uudelle valtuustolle tulee tehtäväksi sopeuttaa kaupungin palvelut, hallinto ja toiminnot sote- ja maakuntauudistuksen siirtymävaiheeseen ja sen jälkeiseen aikaan. Kaupungin elinvoimasta, koulutuksesta ja kuntalaisten terveyden, koulutuksen sekä hyvinvoinnin edistämisestä huolehtiminen ovat uudet toiminnan painopistealueet.
Kaupunginjohtajan vaihtuessa alkavalla kaudella talouden suunnittelun ja valvonnan taidot korostuvat. Hänen tulee sitoutua tasapainoisen talouden tavoitteisiin sekä myös velkaantumisen alentamiseen
Työttömyyden vitsaukseen on löydettävä keinot konkreettisilla elinkeinohankkeilla.
E18 -mooottoritiehen kytkeytyvät projektit on pantava ripeästi toimeksi.
Pää on jo avautumassa Vaalimaan Outlet- hankkeella. Myös Jumalniemen alueen laajentaminen on saatavavauhtiin nyt, kun moottoritien rampit on toteutettu.
Jumalniemen keskukseen sekä luontevaksi osaksi eteläisen Kymenlaakson kaupallista keskittymää liittyy Karhulan kanjonin kauppakeskuksen kehittäminen vuodelta 1991 päivitettyyn kauppakeskus-, pysäköintilaitos- ja materiaalihuoltosuunnitelmiinliittyen. Kotkalta edellytetään siihen huolellisesti harkittua yhteistyöesitystä mahdollisille investoijille kaavoituksesta, rakennusoikeuksista ja kanjonin kannen toteutuksesta, jotta investointi saadaan liikkeelle. Kauppakeskus voisi sijoittua osalle kanjonin itäisen ja läntisen sillan välistä aluetta. Se voisi avata työpaikkoja kymmenille, piristää Kotkan taloutta ja virkistää päivittäin koko Karhulan aluetta . Mahdollisuus on nyt hyödynnettävä, kun talouden odotukset alkavat kääntyä myönteisemmiksi.
Kanjonin kauppakeskuksen säteily voi saada torin ja koko keskustan sykkimään uutta voimaa. Se herättää Elämänvirtamme E18 kuohumaan Kotkan kohdalla. Hankkeen liikkeellesaamista kannattaa tukea aktiivisesti.
6.2.2017
Markku Saastamoinen
kunnallisvaaliehdokas
MENOJEN YLITYKSIIN ON REAGOITAVA HETI NIIDEN SYNTYHETKELLÄ
Otsikko kertookin Kotkan taloudenpidon ongelman. Heti kun voimassaolevasta
talousarviosta ollaan poikkeamassa, lautakuntien, mutta ennen kaikkea
kaupunginhallituksen, on heti reagoitava syihin ja seurauksiin. Nyt ainoana
näkyvänä keinona on odotettu suuria satunnaisia tuottoja.
Konsernirahasto on kaavittu pohjiaan myöten eikä osingoistakaan synny
tarpeellista helpotusta. Taloudenpidon takaiskujen seurauksena valtuuston on
vuoden lopussa taivuttava hyväksymään menonylitykset talousarvioon.
Mitä siitä sitten seuraa, se kaikki on joskus otettava vastaan.
Markku Saastamoinen, valtuuston pj,
kunnallisvaaliehdokas
Näkökulmia Kotkan kaupungin taloudesta, johtamisesta ja hallinnosta valtuustokaudelle 2017…2021
Kuluvan valtuustokauden aikana Kotkan talous on kääntynyt huolestuttavan alijäämäiseksi, jopa niin paljon, että aletaan puhua kriisiin ajautumisesta. Taloustaantuman ja teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena työttömyys Kotkassa on kasvanut kärkisijoille maassamme. Siitä aiheutuu suurta murhetta yksilötasolla ja perheille sekä merkittävää lisämenoa kaupungille. Myös sosiaali- ja terveystoimesta useamman vuoden ajan on jouduttu kirjaamaan miljoonien ylityksiä talousarvioon nähden. Mm. näiden toimintaympäristön voimakkaiden muutosten vuoksi on pohdittava, millä keinoin talous saadaan tasapainoon ja voidaanko kaupungin johdon ja hallinnon toimenpitein pitää tilanne hallinnassa?
Oikeaa asennetta ja sitoutumista tavoitteisiin tarvitaan
Kuntavaaliin ehdokkaaksi lähtevien on tarpeen ymmärtää hyvin valtuustotyön ja kunnan johtamisen yleiset toimintaperiaatteet, työnjako ja vastuut. Kuntalaki, valtuuston työjärjestys, toimielimien johtosäännöt ja hallintosääntö ohjaavat päätöksentekomenettelyä. Päätöksentekijältä edellytetään, paitsi menettelytapojen ja vastuiden tuntemista, erityisesti oikeaa asennetta valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttamiseen.
Hallinnon menettelytavat on opittava tuntemaan
Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta kuntalain mukaan. Kaupungin talouden osalta se tarkoittaa vastuuta vuosittain seuraavalle vuodelle asetettavista talousarvion tavoitteista ja talouden pitkän aikavälin kehityksestä. Pidemmän aikavälin talouden kehitykselle, kuten esimerkiksi velan määrän pienentämiselle ja tulojen ja menojen tasapainottamiselle valtuusto on asettanut tavoitteet kaupunkistrategiassa. Hyväksyessään kaupunkistrategian ja talousarvion valtuusto on linjannut tahtonsa kaupungin muiden toimielimien, mm. kaupunginhallituksen noudatettavaksi.
Kaupunginhallitus vastaa kaupungin taloudenpidosta ja organisaation tuloksellisesta toiminnasta valtuuston asettamien, yllä mainittujen strategian ja talousarvion tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupunginhallitus valvoo ja seuraa valtuuston tavoitteiden toteutumista. Lautakuntien esitysten pohjalta se myös valmistelee valtuuston päätettäväksi tulevat asiat, kuten esimerkiksi menojen ylityksiin liittyvät lisämäärärahaesitykset. Niitä on kuluneella valtuustokaudella jouduttu valitettavan usein käsittelemään. Kaupunginhallitus myös toimeenpanee valtuuston päätökset.
Kaupunginjohtaja on kaupunginhallituksen alainen kuntakonsernin operatiivinen johtaja. Hän johtaa kaupungin hallintoa, taloudenhoitoa, elinkeinotoiminnan edistämistä ja muuta toimintaa. Kaupunginjohtaja vastaa kaupunginhallituksessa päätettävien asioiden esittelystä. Näihin kuuluvat mm. menoylityksistä johtuvat edellä mainitut lisämäärärahat perusteellisen harkinnan jälkeen.
Kaupunginjohtajan vaihtuessa alkavalla kaudella talouden suunnittelun ja valvonnan taidot korostuvat. Hänen tulee sitoutua tasapainoisen talouden tavoitteisiin sekä myös velkaantumisen alentamiseen. Myös elinvoiman kehittämisen osaaminen korostuu sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa
Asetettujen taloustavoitteiden toteutumisen enakoitavuus
Talouden ennakoitavuus on tärkeää. Tavoitteista jälkeen jäämisen uhatessa on voitava riittävän ajoissa laatia tasapainottamisohjelmat toimeenpantaviksi. Viime vuosina toistuvasti on talouden merkittävän alijäämän uhka tullut ilmi niin myöhäisessä vaiheessa, että korjaavat toimenpiteet eivät ole ennättäneet pelastamaan kuluvan vuoden tulosta. Siis ennakoittavuuden tasossa olisi ollut korjaamisen varaa. Riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ovat talouden hyvän ennakoitavuuden peruspilareita ja edellyttävät toimivasti organisoitua analysointimenettelyä.
Talouden tasapainottaminen 2017…2021
Kriisiytyvän talouden oikaiseminen on vaatinut Kotkassa selkeän, tavoitteellisen toimenpideohjelman. Kuluvan vuoden aikana on katkaistava alijäämien syntyminen. Kuntalaisen edun ja valtuuston sopiman strategisen tavoitteen vastaisesti tuloveroprosentti korotettiin huomattavasti yli keskimääräisen valtakunnallisen tason. Siitä huolimatta tuloveron korottamisen ohella tasapainotusohjelman rakenteelliset muutokset on tarpeen toteuttaa.Vuosikatteeseen on saatava rakennemuutoksilla kasvua. Tavoiteohjelmaan on myös rakennettava elinkeinohankkeet, jotka niveltyvät E18 -tien modernisointiin moottoritieksi. Ne puolestaan tarvitaan tulopohjan kääntämiseksi merkittävälle kasvu-uralle ja samalla lievittämään nyt jo vitsauksen tasolle noussutta työttömyyttä.
Päätöksiin on ehdottomasti sitouduttava
Tavoitteeksi on asetettava kestävällä tavalla menokasvun ylittävä tulopohjan kasvu. Siihen on kaikkien toimielimien aidosti sitouduttava. Sitoutumista varten on järjestettävä perusteellinen kuntatalouden lainalaisuuksien koulutus johtaville viranhaltijoille sekä luottamustehtäviin nimetyille uuden valtuustokauden aluksi.
Kotkassa 6.2.2017
Markku Saastamoinen
Puhe valtuustokauden päätteeksi
Kotkan kaupunginvaltuusto 17.12.2012
Hyvät valtuutetut ja viranhaltijat,
Hyvät läsnäolijat,
Olemme nyt saamassa päätökseen tätä valtuustokautta ja sen neljättä eli viimeistä vuotta. Vaikuttaa siltä, että tänä vuonna toteutuvat monet riskit ja uhkakuvat, joista on ollut merkkejä ilmassa koko kauden. Kuntalaiset ovat kyllä saaneet palvelunsa, mutta vuosikatteen ennustetaan nyt jäävän historiallisesti useita miljoonia euroja miinukselle. Alijäämää kertynee lisää lähes 30Me.
Miten tähän on tultu ja miten tästä eteenpäin?
Kuluneen kauden ensimmäinen vuosi eli v. 2009 kului taloudellisesti haasteellisessa tilanteessa, kun maailmantalouden taantuma alkoi. Verotulot nopeasti pienenivät, työttömyys lähti voimakkaaseen kasvuun, elinkeinoelämä hiipui ja teollisuuden rakennemuutoksen haitat olivat vakavana uhkana. Alijäämää kertyi silloin reilusti eli 10 Me.
Toista toimintavuotta leimasi maailmanlaajuisen taantuman taittuminen. Valmistauduttiin uuden kasvun aikaan. Kaupunkistrategia päivitettiin. Sen päämääräksi ja mielikuvalliseksi tavoitteeksi asetettiin, että Kotka on menestyvä, Itämeren vetovoimainen kasvukeskus. Mielestäni tehtiin hyvä strategia.
Viime vuonna onnistuttiin tärkeässä pitkäaikaisessa tavoitteessa, nimittäin käynnistettiin Kotkan ja Haminan yhteinen suursatama. Sen tehtäväksi tuli vastata kiristyvään kilpailuun Itämeren ja myös Venäjän tavaravirroista. Satamajärjestelyn tuomalla satunnaisella tulolla pienennettiin käyttötalouden epätasapainosta johtuvaa kumulatiivista alijäämää muutamaksi miljoonaksi euroksi.
Kuluneena vuonna kahdesta kaupunkistrategian päämäärästä on valitettavasti annettu periksi. Talouden tasapainossa ja elinkeinoelämän vilkkaudessa jäädään selkeästi jälkeen tavoitteista. Ennustetun, useiden miljoonien verran negatiivisen vuosikatteen oikaisemiseksi, ei ole pystytty löytämään nopeasti vaikuttavia keinoja. Talouden taantuman seurauksena erityisesti työttömyyden ja sosiaali- ja terveydenhoidon kustannusten kasvu on johtamassa lähes 25 Me talousarvion ylitykseen. Ongelmana on ollut joko budjettikurin puute taloudenpidossa tai epärealistiset budjetit. Tähän palataan laajemmin tilinpäätöksen yhteydessä, mutta jo nyt on mahdollisuus pariin johtopäätökseen.
Hyvä budjettikuri tarkoittaa sitä, että kustannusylityksiin puututaan lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa heti niiden ilmaantuessa, eri keinoin, olivatpa ylitykset tulosta sisäisistä tai ulkoisista eristä. Jos pääomia vapautetaan tuottavasta toiminnasta, on perusteltua käyttää ne ylijäämän synnyttämiseen ja elinkeinopoliittisesti tuottavasti, eikä kustannusylitysten katteeksi. valtuuston on luotettava asiantuntija-viranhaltijoiden talousarvioesityksiin. Epärealistisen talousarvion ylitykset puolestaan viittaavat puutteisiin lähtötiedoissa, joiden tietojen hallinta viranhaltijoiden osalta pitäisi olla kunnossa ja parantua kokemuksen karttumisen myötä.
On oikeutettua kysyä, pystytäänkö strategian päämääriä tulevina vuosina saavuttamaan ja pitämään tilanne hallinnassa?
Palvelurakenteet ja -verkot
Talouden merkittävistä haasteista huolimatta ja niiden vastapainoksi saatiin tänä vuonna valtuustossa hyväksytyiksi uudet palvelustrategia ja palveluverkot v. 2020. Niiden pohjalle rakentuvat palveluiden linjaukset tulevalle valtuustolle talouden resursseihin sopeutuen ja palveluiden tason turvaamiseksi. Tämä koskee erityisesti päiväkoti- ja kouluverkkoja, sosiaali- ja terveydenhoitoa sekä vanhustenhuoltoa. Palveluverkkoselvityksessä ja -strategiassa suurena haasteena ovat lähipalveluiden tarpeiden tunnistaminen sekä demokratian turvaavan ja toimivan hallinnollisen ratkaisun löytäminen. Näiden rakenteellisten muutosten osalta voidaan odottaa suuruusluokaltaan usean miljoonan euron myönteisiä vaikutuksia käyttötalouteen tulevina vuosina. Tämän lisäksi on jouduttu tekemään myös veroprosentin korottaminen yli vertailukuntien tason ja valitettavasti vastoin strategiamme linjausta. Vain näin on tullut mahdolliseksi pysäyttää alijäämien kasvu ensi vuonna. Tulevaisuuteen voidaan suhtautua luottavaisemmin, kunhan rakenneratkaisut tulevina vuosina toteutetaan ja elinkeinoelämä saadaan kasvuun. Talouden tasapainottamiseksi kasvu on välttämätöntä.
Elinvoimaa ja kilpailukykyä
Elinkeinostrategian uusimisen keinoin työllisyyttä on saatava ripeästi lisätyksi 1000-1500 työpaikalla. Niillä tuodaan lisää kasvua ja verotuloja koko aluetalouteen. Venäjän liiketoimintaosaaminen on meille merkittävä kilpailukyky- ja vetovoimatekijä. Sen hyödyntämistä osaamisverkostona on kehitettävä määrätietoisesti. Horisontissa häämöttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja Rubicon -osaamiskeskittymänä sataman tavaravirtoihin liittyen. Toimivan logistiikan perusedellytys, E 18 -tien rakentaminen moottoritieksi, on nyt viimeinkin etenemässä. Se on merkittävänä osana Tukholma-Turku-Helsinki-Kotka-Pietari -kehityskäytävää. Toivottavasti sillä tulee olemaan vastaavanlainen elämän virran rooli kaupungillemme ja koko Etelä-Kymenlaaksolle, kuin Kymijoella oli teollistumisen alkuaikoina.
Uudella kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualueella on haastavana tehtävänä kaupungin oman elinkeinopolitiikan kehittäminen. Luomalla kasvua korjataan lähivuosien talouden epätasapainoa sekä vähennetään kärjistyneen korkeata nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä.
Näillä edellä kuvatuilla toimenpiteillä käyttötalous on saatavissa tasapainoon. On tärkeää, että valtuusto hyväksyy kullekin tulevalle vuodelle erillisen ohjelman toimenpiteistä ja vastaavista tavoitteista talouden tasapainotukseen. Mikäli kaupunginhallituksen seurannassa todetaan ennusteissa poikkeamia, tulee sen ottaa tilanne hallintaan välittömillä korjaavilla toimenpiteillä.
Kotkan-Haminan seutu
Seutuyhteistyössä nousi keskusteluun myös Etelä-Kymenlaakson osalta tulevan kuntarakenteen selvittäminen. Hamina esitti näkemyksenään, ettei yhden kunnan malli heille sovi. Myöskään yhteisen sosiaali- ja terveyspiirin puitteissa Hamina ei ollut valmis yhteistyöhön. On jouduttu myös odottamaan valtiovallan uusia linjauksia sekä kuntarakenteesta, että sosiaali- ja terveystoimen selvityksistä. Uusi valtuusto saa ne eteensä lähes ensi töikseen kauden alkaessa. Jatkossa ei keskustella pelkästään toiminnallisesta yhteistyöstä keskuskaupunkien ympärillä, vaan mukaan kytkeytyvät myös aidot kuntarajojen pohdiskelut. Toivottavasti alueemme tavoitteet elinvoiman ja kilpailukyvyn parantamiseen sekä E18 -kehityskäytävänä toimimiseen ohjaa uusia valtuustoja kokonaisuuden edun huomioon ottaviin ratkaisuihin.
Kuluneella kaudella seudullista yhteistyötä ohjaamaan hyväksyttiin seutustrategia. Sen toimeenpanossa myös edistyttiin, muutenkin kuin satamien yhdistämisessä. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden osalta on tehty hyvä linjaus seudun kehityskuvaksi E18 -käytävään tukeutuen. Sille pohjautuu yhteisen strategisen seutukaavan laatiminen. Seutuvaltuusto ja seutufoorumi osallistuivat hyvin ja antoivat palautetta kehitystyöhön sen hyväksymiseksi peruskunnissa.
Maakunta
Yhteistyöhaasteet Pohjois-Kymenlaakson suuntaan ovat pääasiassa koskeneet keskussairaalan ja sairaanhoitopiirin asioita sekä ammattikorkeakoulua. Niissä on löydetty ratkaisut, joilla keskussairaalan peruskorjaus ja toiminta turvataan yhdessä. Samalla Kouvola ja Kotka voivat kehittää omia sosiaali- ja terveydenhoidon mallejaan kokonaisuuden edut huomioon ottaen. Myös ammattikorkeakoulun järjestelyt sekä Kouvolan että opetus- ja kulttuuriministeriön suuntaan ovat johtaneet Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun -toimintamalliin. Sitä voidaan pitää onnistuneena välivaiheena rakennekehitystyön kuitenkin edelleen jatkuessa.
Hyvät kuulijat,
Valtuustokauden päättyessä haluan esittää omasta puolestani parhaat kiitokseni viranhaltijoille, toimihenkilöille, luottamushenkilöille sekä kaikille sidosryhmillemme hyvästä yhteistyöstä nyt päättyvän valtuustokauden aikana.
Samalla toivotan teille ja perheillenne oikein rauhallista ja rentouttavaa joulunaikaa ja onnea ja menestystä tulevalle vuodelle 2013
17.12.2012
Markku Saastamoinen,
Kotkan kaupunginvaltuuston pj